Vuorotyötä tekevän juhlapyhät kuluvat usein työpaikalla. Miten sujuu ensihoitaja Minttu Markkasen joulu Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella? Entä kuinka hän yhdistää vuorotyön ja perhe-elämän?
JHL:läinen Minttu Markkanen, 35, on työskennellyt ensihoitajana vuodesta 2013 lähtien. Työvuoro Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella kestää 24 tuntia, ja suunnilleen joka toinen joulu hän on ollut ainakin osan pyhistä työvuorossa.
– Viime jouluna vaihdoin vuoroa ja sain olla aaton ja joulupäivän kotona. Töihin menin tapaninpäivän aamuna. Tänä jouluna työvuoroni päätyy aattoaamuna kello kahdeksan, hän kertoo.
Joulu paloasemalla ei ole Markkasen mukaan yhtään hassumpi.
– Vuorossa on yleensä aika rauhallista. Jos keikkoja on, ovat ihmiset enimmäkseen hyvällä tuulella, vaikka ovatkin joutuneet turvautumaan ensihoidon apuun.
Jouluna paloasemalla on hyvä meininki: kokataan yhdessä ja syödään hyvin.
Myös Hämeenlinnan paloasemalla on hyvä meininki: palomiehet ja ensihoitajat tekevät porukalla jouluista ruokaa ja jokainen on tuonut jotain hyvää kotoaan. Jotkut kulkevat tonttulakki päässä koko joulun.
Erään joulun Markkanen muistaa erityisen hyvin. Hän oli aattona työvuorossa, mutta vuoroon oli saatu ylimääräinen tauottaja.
– Kukin ensihoitaja pääsi vuorotellen kotiin tunniksi, jotta sai syödä aattoaterian perheen ja muiden läheisten kanssa. Se tuntui ihan joululta!
Lue myös JHL:n kysely: Moni sote-alan ammattilainen saa tänä jouluna toivomansa työvuorot.
Työvuorosta petiin tai salille
Ensihoitajan työvuoro alkaa kello kahdeksan aamulla ja päättyy tasan vuorokautta myöhemmin.
Viikonloppuisin, varsinkin lauantain ja sunnuntain välisinä öinä, ensihoitajilla riittää keikkoja myös öisin, mutta arkisin on rauhallisempaa. Silloin voi nukkua viisi tai kuusikin tuntia putkeen, kertoo Markkanen.
Jos yö on ollut rauhallinen, hän saattaa mennä suoraan työvuorosta uimaan tai crossfitiin ja vasta sen jälkeen nukkumaan. Jos yö on ollut katkonainen, hän suuntaa suoraan petiin.
Työvuoron jälkeen Markkanen heräilee yleensä iltapäivällä kello yhden aikoihin ja hakee sitten päivähoidosta lapset, kaksi- ja viisivuotiaat pojat. Markkasen aviomies on päivätöissä ja ehtii viedä heidät aamulla hoitoon ennen töiden alkua.
24 tunnin työvuoroa seuraa kolmen vuorokauden vapaa. Silloin pojat ovat äitinsä kanssa kotona.
– Neljäntenä aamuna vien lapset hoitoon ja kiiruhdan paloasemalle kahdeksaksi. Hiukan järjestelyä tämä vaatii, mutta lapsiperhearki on saatu rullaamaan yllättävän hyvin.
Ravintola-alalta ensihoitoon
Ennen ensihoitajaksi valmistumistaan Markkanen opiskeli restonomiksi ja työskenteli viitisen vuotta ravintola-alalla – silloinkin epätavallisiin aikoihin.
– Työ oli keikkaluontoista ja painottui iltaan ja yöhön. Perheellisen kannalta ilta- ja yötyö olisi vielä hankalampi yhdistelmä, hän miettii.
Ensihoidon 24 tunnin vuoroon sisältyy asemapalvelusta ja keikkoja sen mukaan kuin hälytyksiä tulee. Kanta-Hämeessä hälytyksiä on keskimäärin viidestä seitsemään vuorossa, viikonloppuisin enemmän.
Väliaikoina kukin ensihoitaja huolehtii hänelle määrätystä asemapalvelutehtävästä. Markkanen toimii paloaseman varastovastaavana ja hoitaa ensihoitovälineiden ja -tarvikkeiden tilauksia.
Vuoroon sisältyy myös lounas, pari kahvitaukoa ja yhden tunnin lepotauko päivällä.
– Asemapalvelus loppuu kello 16, jonka jälkeen voi mennä salille liikkumaan. Sieltä sitten hypätään auton rattiin, kun tulee hälytys.
Väsymystä ja stressiä
Epäsäännöllisiä työaikoja tekevillä on enemmän stressiä ja kroonista väsymystä kuin päivätyöntekijöillä, osoittavat Työterveyslaitoksen tutkimukset. Eniten oireita on niillä, joiden vuoroihin kuuluu yötyötä.
Markkanen on havainnut, että tappiin väsyneenä on vaikea saada unta.
– Kiireisen ja vaativan työvuoron jälkeen on hankala nukkua. Palautumiseen saattaa mennä pari päivää, ja vasta sitten saa kiinni normaalista unirytmistä, hän sanoo.
Noin kymmenen prosenttia vuorotyötä tekevistä kärsii vuorotyö-unihäiriöstä, joka ilmenee univaikeutena ja väsymyksenä. Markkanen on pärjännyt ilman unilääkkeitä, mutta tietää, että jotkut turvautuvat melatoniiniin saadakseen unen päästä kiinni.
Vuorotyössä, etenkin yövuoroissa, on kohonnut työtapaturmien riski.
– Varsinkin ikääntyneet palomiehet valittavat, etteivät pysty nukkumaan. Osalla tilanne on mennyt niin pahaksi, että he valvovat yöllä, vaikka hälytyksiä ei ole.
Vuorotyössä, etenkin yövuoroissa, on myös kohonnut työtapaturmien riski. Riski on suurin aamuyöllä kahden ja kuuden välillä.
Markkanen myöntää, että jos takana on useampi keikka putkeen, joutuu keskittymisen eteen todella ponnistelemaan.
– Sitä miettii, onko varmasti tehnyt kaikki tutkimukset ja hoitotoimenpiteet. Onneksi ei tarvitse pärjätä yksin – on työpari, hoito-ohjevihkot ja tarvittaessa lääkintäesimies puhelinyhteyden päässä.
Toinen raskaus otti lujille
Vuorotyöllä on vaikutusta myös lisääntymisterveyden kannalta. Työterveyslaitoksen mukaan yötyötä tekevillä on todettu enemmän raskauteen liittyviä ongelmia. Lisäksi yötyötä tekevien naisten lasten syntymäpaino on alhaisempi päivätyötä tekevien lapsiin verrattuna.
Minttu Markkasen ensimmäinen raskaus sujui hyvin ja hän työskenteli ambulanssissa äitiysloman alkuun asti.
Raskauden loppupuolella Minttu Markkasen oli pakko siirtyä terveyssyistä päivätyöhön.
– Toinen raskaus oli vaikeampi. Sain rytmihäiriöitä, enkä sietänyt univelkaa yhtä hyvin kuin ensimmäisellä kerralla. Myös hemoglobiinin lasku saattoi vaikuttaa jaksamiseen.
Raskauden loppupuolella Markkanen jäi pois vuorotyöstä ja siirtyi päivätyöhön hoitamaan varastovastaavan töitään sekä auttamaan lääkintäpäällikköä kalustouudistuksen valmistelussa.
Hän kiittelee Hämeenlinnan kaupungin Toivu työssä -mallia, jossa henkilölle pyritään löytämään korvaavaa työtä, jos hän ei sairauden, vamman tai vaikka raskauden takia kykene varsinaiseen työhönsä.
Mieluummin 24 kuin 12 tuntia
Etelä-Savon ja Keski-Suomen pelastuslaitokset ovat siirtyneet aluehallintoviraston (AVI) poikkeusluvan vaativista 24 tunnin työvuoroista 12-tuntisiin. Muutosta perustellaan työsuojeluviranomaisten tiukentuneella tulkinnalla, jonka mukaan 24 tunnin työvuorossa aktiivipalvelusaika saa olla vain 12 tuntia.
Kaksivuorojärjestelmään siirtyminen on aiheuttanut joissain ensihoitajissa vastustusta. Myös henkilöstön työhyvinvointi ja työssä jaksaminen ovat kyselyjen mukaan heikentyneet.
Etelä-Savon ja Keski-Suomen pelastuslaitoksilla tehdään 12 tunnin työvuoroja, muualla 24-tuntisia.
– En haluaisi vaihtaa 12 tunnin vuorojärjestelmään, koska nykyinen toimii hyvin. Vuoron lyhentäminen voi olla perusteltua, jos keikkamäärä on valtava, eikä asemalla ehdi käydä kuin kääntymässä, mutta tuskin muutoin, sanoo Markkanen.
24-tuntisia vuoroja puoltaa Markkasen mukaan myös se, että kun on ollut pitkään samassa vuorossa työparin kanssa, oppii tuntemaan tämän persoonan ja työtavat.
– Se on avuksi ensihoitotilanteissa, ja tärkeää myös työturvallisuuden kannalta. Nykyään ei koskaan voi olla varma, mitä oven takana odottaa, hän sanoo.
Rapakuntoinen ei pärjää
Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella kiinnitetään Markkasen mielestä kiitettävästi huomiota ensihoitajien työkykyyn.
– Työterveystarkastus on joka toinen vuosi. Lisäksi on kuntotesti joka vuosi ja pyöräergonomiatesti joka toinen vuosi.
Kuntotestin tulos ei ole kuitenkaan samalla tavalla pois sulkeva kuin palomiehillä, joilta edellytetään testin läpäisyä, jotta he voivat jatkaa ammatissa.
– Ihan rapakuntoinen ei pärjää, koska joudumme kantamaan potilaita. Onneksi ensihoitajilla on kuitenkin palomies apuna.
Omasta kunnostaan Markkanen huolehtii liikkumalla riittävästi.
– Asemapalveluksen jälkeen saatan ajaa salilla kuntopyörällä, hölkötellä matolla tai sitten tehdään porukalla kuntopiiriä tai joogataan ja venytellään. Vapaalla käyn uimassa ja crossfitissä muutaman kerran viikossa.
Myös säännöllinen ateriarytmi auttaa jaksamaan. Markkanen ei tyydy työvuorossakaan pelkkiin eväisiin vaan pyrkii syömään viisi kertaa.
Oikaisu: Ensihoitoa koskeneessa Motiivin 8/2019 jutussa mainittiin sivulla 24 virheellisesti, että Etelä-Savon, Päijät-Hämeen ja Etelä-Karjalan pelastuslaitoksilla tehdään 12 tunnin työvuoroa. Päijät-Hämeessä on palattu 24 tunnin työvuoroon. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Eksoten ensihoito työskentelee 12 tunnin työvuorojärjestelmässä, pelastuslaitos 24 tunnin. 12 tunnin työvuoro on käytössä vain Etelä-Savon ja Keski-Suomen pelastuslaitoksilla.